Sairauslomaoikeuden tarkoituksena on turvata työntekijän terveyden ja toisaalta työkyvyn palautuminen. Työsopimuslaissa (TSL) säädetään työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta (TSL 3:1). Työntekijän lojaliteettivelvollisuudesta johtuu, ettei työntekijä voi sairauslomansa aikana toimillaan vaarantaa toipumistaan työntekoa estävästä sairaudesta. Sairausloma ei kuitenkaan automaattisesti estä esimerkiksi harrastamista, ulkoilemista tai ns. omien töiden, kuten kotitöiden tekoa.
Mikäli sairauslomaoikeutta väärinkäytetään, työnantajalla voi olla oikeus jättämää maksamatta sairausajan palkka tai sen osa maksamatta taikka päättämismenettelyjen jälkeen irtisanoa tai purkamaa sairauslomaoikeutta väärinkäyttäneen työntekijän työsopimus. Työnantajalla voi olla myös oikeus vahingonkorvaukseen sairauslomaoikeuden väärinkäytön vuoksi. Ennen toimenpiteitä suosittelemme kuitenkin olemaan yhteydessä lakimieheen.
Turun hovioikeuden ratkaisussa (TurHO 4.12.1997 S 97/928) A oli jäänyt sairauslomalle. Koska poisjäänti oli aiheuttanut yhtiössä vaikeuksia, olivat toiset työntekijät käyneet A:n kotona selvittämässä, olisiko tällä mitään mahdollisuuksia tehdä työtä. Käynnin yhteydessä oli saatu tietää, että A harjoitti maanviljelyä vuokraamallaan peltoalalla. Lääkäri oli määrännyt A:lle sairausloman ajaksi kipulääkitystä ja “ottamaan rauhallisesti”. A:n menettely ja viljelystoiminta johtivat A:n työsuhteen purkamiseen. A:n poissaolot osoittivat, että hänen harjoittamansa maanviljelyselinkeino oli haitannut työvelvoitteiden täyttämistä. Oikeus totesi, että työntekijälle myönnetään sairausloma nimenomaan tervehtymistä varten. Työntekijä ei saa vaarantaa toipumista loman aikaisella käyttäytymisellään. Sairauslomaoikeuden lähtökohta on, ettei sairauslomalla saa tehdä työtä. Ottaen huomioon, että A oli jo kertaalleen saanut kirjallisen varoituksen perusteettomasta poissaolosta maanviljelyksen takia, oli sairausloman väärinkäyttöä pidettävänä työsopimuksen purkukynnyksen ylittävänä toimintana.
Työtuomioistuimen ratkaisussa (TT 2007-85) työntekijä oli vuosina 2004 ja 2005 sairauslomiensa aikana osallistunut hirvenmetsästykseen. Työnantajalle hän oli ensin kiistänyt asian, mutta myöntänyt sen irtisanomisen jälkeen. Metsästykseen osallistumisella ei ollut näytetty olleen haitallista vaikutusta työkyvyn palautumiseen. Tapauksessa oli myös jäänyt näyttämättä, että työntekijä olisi käyttänyt väärin oikeuttaan sairauslomaan tai laiminlyönyt työvelvoitteensa tai että työnantajalla olisi muutoinkaan ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty peruste irtisanoa työntekijän työsopimus. Toistuva valheellisten tietojen antaminen työnantajalle sairausajan palkanmaksuvelvollisuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista oli työtuomioistuimen mukaan rikkonut A:n työntekijävelvoitteita ja sitä luottamusta, jota työsuhteelta voidaan edellyttää. A:n menettelyyn vaikuttaneet seikat kokonaisuutena huomioon ottaen, A:n asema työntekijänä, hänen pitkä ja muutoin moitteeton työsuhteensa ja se, että A:ta ei ollut aiemmin varoitettu, työtuomioistuin katsoi jääneen näyttämättä, että H Oy:llä olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytetty asiallinen ja painava peruste irtisanoa A:n työsopimus.
Tuomioistuinten ratkaisujen perusteella voidaan siis todeta, että irtisanominen sairausloman väärinkäytön ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteella edellyttää, että työnantaja on antanut työntekijälleen varoituksen ja työ jota sairausloman ajalla tehdään tosiasiallisesti vaikeuttaa työntekijän parantumista.
