Suosiolahjasäännöksen tarkoituksena on suojata lakiosaan oikeutettuja perillisiä eli rintaperillisiä. Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän eläessään antamaa lahjaa hänen perilliselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi (PK 7:3). Pelkästään se, että perittävä on antanut lahjan, joka on parantanut lahjansaajan taloudellista asemaa verrattuna muihin perillisiin, ei tarkoita, että lahjaan voitaisiin soveltaa suosiolahjasäännöstä. Myöskään esimerkiksi perittävän antamaa lahjaa omalle puolisolle ei voida ottaa huomioon suosiolahjana. Viime kädessä suosimistarkoitus ratkaisee sen, että onko lahjaa pidettävä suosiolahjana vai ei. Eli arvioitavaksi tulee se, että onko perittävän eläessään antamalla lahjalla pyritty tietoisesti suosimaan tiettyä perillistä muiden lakiosa oikeutettujen perillisten kustannuksella.
Suosiolahja vaikuttaa lakiosajäämistön suuruuteen. Lakiosajäämistö koostuu reaalijäämistöstä ja siihen tehtävistä laskennallisista lisäyksistä. Suosiolahja kuuluu laskennallisiin lisäyksiin eli perittävän antama suosiolahja on lisättävä pesän varoihin. Jotta suosiolahja voitaisiin ottaa laskennallisena lisäyksenä huomioon, täytyy pesän osakkaan tehdä vaatimus suosiolahjan huomioon ottamiseksi. Mikäli osakkaan perinnönjaossa tekemä vaatimus hylätään, osakas voi nostaa perinnönjaon moitekanteen. Vastaavasti siinä tapauksessa, että vaatimus suosiolahjan huomioon ottamisesta on hyväksytty, mutta reaalinen jäämistö ei riitä täyttämään lakiosaa, perillinen voi sen sijaan nostaa lakiosan täydennyskanteen (PK 7:10).