Perinnönjako
- Perinnönjaosta sopiminen perillisten ja testamentinsaajien kesken
- Jakokirjan laatiminen
- Allekirjoitusten huolehtiminen, joka tarkoittaa ohjeistusta ja mahdollisia valtakirjoja tai allekirjoitustilaisuuden ja todistamisen järjestämistä toimistollamme
- Loppukeskustelu ja mahdollinen konsultointi jatkotoimista
Kuolinpesän osakkaat voivat sopia keskenään perinnönjaon toteuttamisesta. Pesän osakkaita ovat perilliset, yleistestamentinsaajat ja vainajan puoliso silloin, kun ositusta ei ole vielä suoritettu ja puolisolla on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Puoliso voi olla osakkaana myös perillisaseman tai yleistestamentin saajan aseman perusteella.
Perinnönjako tapahtuu jakokirjan laatimisen kautta, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Huomioitavaa kuitenkin on, että jos joku osakkaista on alaikäinen, tulee hänelle hakea pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevia asioita varten edunvalvojan sijainen, mikäli se lain mukaan on tarpeen esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.
Mikäli sopimukseen ei päästä, kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa. Pesänselvittäjän ja -jakajan määrää käräjäoikeus. Pesänselvittäjä vastaa kuolinpesän selvittämisestä jakokuntoon, kun taas pesänjakaja suorittaa perinnönjaon. Useimmiten selvittäjänä ja jakajana toimii sama henkilö.
Toimistomme lakimiehillä on laaja kokemus sekä pesänselvittäjän että pesänjakajan tehtävistä, ja hoidamme nämä tehtävät tehokkaasti ja huolellisesti.
Ositus ja perinnönjako
- Vainajan ja lesken omaisuuden jakamisesta ja perinnönjaosta sopiminen yhdessä osapuolten kanssa
- Ositus- ja perinnönjakokirjan laatiminen
- Loppukeskustelu, todistaminen ja allekirjoitustilaisuus toimistollamme sisältyvät hintaan
Tilanteissa, joissa vainaja oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä avio-oikeutta ole suljettu pois avioehtosopimuksella, ennen perinnönjakoa tulee suorittaa ositus. Osituksessa puretaan vainajan ja lesken välillä vallitseva aviovarallisuussuhde ja määritellään perittävän osuus omaisuudesta, joka kuuluu avio-oikeuden piiriin, sekä omaisuudesta, joka ei kuulu avio-oikeuden piiriin. Tällä tavalla saadaan määritettyä kuolinpesälle kuuluva omaisuus, joka jaetaan perillisille. Lähtökohtana on, että leski ja muut kuolinpesän osakkaat sopivat osituksen toteuttamisesta.
Perintökaaressa on erityissäännöksiä lesken suojaamiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentissa ole toisin määrätty. Riippumatta jakovaateesta, leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, ellei leskellä ole muuta soveltuvaa asunto-omaisuutta.
Kun ositus vainajan ja lesken välillä on tehty, perinnönjako vainajan jälkeen voidaan suorittaa. Myös perinnönjako toteutetaan lähtökohtaisesti tekemällä sopimus osakkaiden kesken. Osituksen jälkeen kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset ja yleistestamentinsaajat. Myös puoliso voi olla osakkaana esimerkiksi yleistestamentinsaajana.
Jos sopimukseen osituksesta tai perinnönjaosta ei päästä, kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea kuolinpesään pesänselvittäjää ja pesänjakajaa.
Toimistomme lakimiehillä on laaja kokemus pesänselvittäjän ja pesänjakajan tehtävistä, ja hoidamme nämä tehtävät ripeästi ja huolellisesti.
Jos joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnan alaisena, on huolehdittava, että hänelle on määrätty tarvittaessa edunvalvojan sijainen. Holhousviranomaisen luvan vaativa ositus- ja perinnönjakosopimus 1600€.
