Ositus
- Keskustelut osapuolten välillä osituksen sisällöstä tapaamisella, puhelimitse, sähköpostitse ja viestitse
- Luonnos osituskirjasta suojattuna sähköpostina
- Allekirjoitustilaisuus ja todistaminen toimistollamme sekä mahdollista konsultointia jatkotoimiin
Kun avioliitto päättyy ja puolisoilla ei ole aviooikeuden poissulkevaa avioehtosopimusta, heidän välillään tulee tehdä ositus. Osituksessa lasketaan molempien puolisoiden omaisuuden säästöt, eli varoista vähennetään velat. Se, kummalla on enemmän säästöä, joutuu maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa. Tasingon jälkeen molempien puolisoiden omaisuuden säästöjen tulee olla samansuuruiset. Tasinkoa maksavalla puolisolla on oikeus itse päättää, mitä omaisuutta hän antaa tasinkona.
Kun avioliitto päättyy kuolemaan, leskellä on oikeuksia liittyen ositukseen. Leski voi ensinnäkin kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille (tasinkoetuoikeus), ja lisäksi leskellä on yleensä oikeus pitää kuolinpesä hallinnassaan jakamattomana. Avioeron yhteydessä kummallakaan puolisolla ei ole vastaavia oikeuksia kuin leskellä.
Avioliiton päättyessä avioeroon, tehdään yleensä ositussopimus, jossa puolisot sopivat osituksen toteuttamisesta. Ositussopimuksessa voidaan sopia avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamisesta muilla tavoin kuin alkuperäisten omistussuhteiden mukaisesti. Esimerkiksi, jos puolisoilla on kaksi yhteistä autoa, ositussopimuksessa voidaan määrätä, että kumpikin puoliso saa omistukseensa yhden auton kokonaisuudessaan, sen sijaan että molemmat säilyttäisivät yhteisomistuksen molempiin autoihin.
On suositeltavaa hyödyntää lakimiehen apua ositussopimuksen tekemisessä, jotta eri vaihtoehdot otetaan huomioon ja asiassa löydetään ratkaisu, joka tyydyttää molempia osapuolia.
Ositus ja perinnönjako
- Vainajan ja lesken omaisuuden jakamisesta ja perinnönjaosta sopiminen yhdessä osapuolten kanssa
- Ositus- ja perinnönjakokirjan laatiminen
Jos vainaja oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä avio-oikeutta ole suljettu pois avioehtosopimuksella, ennen perinnönjakoa suoritetaan ositus. Osituksessa puretaan puolisoiden eli vainajan ja lesken välinen aviovarallisuussuhde, ja määritellään perittävän osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta sekä avio-oikeudesta vapaa omaisuus. Tämä perittävän omaisuus jaetaan perillisille.
Perintökaaressa on erityissäännöksiä lesken suojelemiseksi. Leskellä on oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana, ellei rintaperillinen vaadi jakoa tai testamentti muuta määrää. Huolimatta jakovaatimuksesta, leskellä on aina oikeus pitää perheen yhteisenä kotina käytetty asunto ja koti-irtaimisto jakamattomana, ellei hänellä ole muuta sopivaa asunto-omaisuutta.
Osakkailla on mahdollisuus sopia perinnönjaon toteuttamistavasta. Pesän osakkaat ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat, sekä vainajan puoliso silloin kun ositusta ei ole vielä tehty ja puolisolla on avio-oikeus vainajan omaisuuteen. Puoliso voi olla osakkaana myös perillisaseman vuoksi tai yleistestamentin saajana.
Jos sopimukseen ei päästä, kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi hakea pesänselvittäjää ja pesänjakajaa, jotka vastaavat kuolinpesän selvittämisestä ja perinnönjaosta. Hakemus tällaisten henkilöiden määräämiseksi tehdään käräjäoikeudelle. Pesänselvittäjä ja pesänjakaja voivat olla myös eri henkilöitä.
Toimistomme lakimiehillä on vankka kokemus sekä pesänselvittäjän että pesänjakajan tehtävistä. Hoidamme tehtävät tehokkaasti ja huolellisesti.
Jos jokin osakkaista on alaikäinen, on varmistettava, että hänelle on määrätty edunvalvojan sijainen pesänselvitystä ja perinnönjakoa koskevissa asioissa, jos se on tarpeen lain mukaan esimerkiksi huoltajan ja lapsen välisen eturistiriidan vuoksi.
