Suullinen testamentti

Perintöasioissa testamentti on juridisesti pätevä keino varmistaa omaisuuden siirtyminen halutulle henkilölle tai tahoille kuoleman jälkeen. Testamentin tekemiseen pätee normaalisti tietyt muotovaatimukset, jotka tulee täyttää jotta testamentti olisi pätevä. Perintökaaren 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut […]

Suullinen testamentti Lue lisää »

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö

Perinnön vastaanottaminen velkajärjestelyn aikana Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (VJL) 35 a §:n mukaan velalliselle vahvistetaan maksuohjelmassa velvollisuus maksaa lisäsuorituksina velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista tässä pykälässä säädetty määrä. Jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa, velallisen on

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö Lue lisää »

Lakititetoa lakitoimistolta

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos

Suosiolahjan käsite liittyy tilanteisiin, joissa perinnönjättäjä tekee rintaperilliselleen sellaisia lahjoituksia, joissa kaikki rintaperilliset eivät saa samansuuruisia lahjoja. Jos perinnönjättäjä ei toisin määrää, rintaperilliselle annettu lahja on oletuksen mukaan ennakkoperintöä. (PK 6:1.1) Jos lahjan antaja kuitenkin nimenomaan määrää, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä voidaan tietyissä tilanteissa pitää suosiolahjana. Tällöin lahjan arvo lisätään perinnönjaon yhteydessä pesän varoihin

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos Lue lisää »

Ylisuuri henkivakuutus

Ylisuuri henkivakuutus tarkoittaa Perintökaaren 7 luvun 4 §:n mukaan perinnönjättäjän kuolemansa varalle ottamaa henkivakuutusta, joka ei ole perittävän suorittamat vakuutusmaksut huomioiden ollut kohtuullisessa suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Säännöksen mukaan, jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet

Ylisuuri henkivakuutus Lue lisää »

Hyvä asianajajatapa

Mistä hyvä asianajajatapa koostuu? Asianajajista annetun lain 5 §:n mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajajaliiton laatimien hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (tapaohjeet) mukaan hyvä asianajajatapa ilmenee  asianajajia velvoittavista laeista Suomen Asianajajaliiton säännöistä hyvää asianajajatapaa koskevista ohjeista muista asianajajaa velvoittavista ohjeista valvonta- ja kurinpitoasioissa annetuista ratkaisuista sekä asianajajakunnan

Hyvä asianajajatapa Lue lisää »

Osittainen lakiosa

Voiko lakiosaa vaatia vain osittain? Lakiosaan oikeutettu rintaperillinen voi halutessaan vaatia vain osaa hänelle kuuluvasta lakiosasta. Perintöverotuksen kannalta tällöin on kyse ryhtymisestä ainoastaan vaaditun lakiosaan määrään, joten lakiosaan ryhtyjiä verotetaan ainoastaan siitä perinnön osasta, johon lakiosavaatimus on rajattu. Muusta perintöosuudesta verotetaan testamentinsaajia. Edellytyksenä osittaiselle lakiosavaatimukselle kuitenkin on, ettei vaatimuksen esittävä rintaperillinen ole ryhtynyt perintöön.  Jos

Osittainen lakiosa Lue lisää »

Hyvän tavan vastaisen markkinoinnin ja sopimattoman menettelyn kielto 

Hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista säädetään kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvussa. Markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta menettelyä ei saa käyttää myöskään asiakassuhteissa (KSL 2:1).  Mitä on hyvän tavan vastainen markkinointi? Lain mukaan markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen

Hyvän tavan vastaisen markkinoinnin ja sopimattoman menettelyn kielto  Lue lisää »

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen 

Finanssiala ry:n pankkien välisenä yhteistyönä valmistelluissa pankkisalaisuusohjeissa on sääntelyä muun muassa siitä, kenelle ja millä edellytyksillä pankki voi luovuttaa perinnönjättäjän tilitietoja. Huomioitavaa on, että pesän yksittäisen osakkaan (vainajan perillinen, yleistestamentinsaaja ja leski kunnes ositus on toimitettu) tiedonsaantioikeus perinnönjättäjän tilitiedoista poikkeaa merkittävästi esimerkiksi pesänselvittäjän tiedonsaantioikeuksista. Kuitenkin ennen kuin kuolinpesää koskevia tietoja luovutetaan kenellekään, pankin on saatava selvitys

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen  Lue lisää »

Kiinteistönkaupan kohdetta koskevat virhetyypit

Kiinteistönkaupan kohdetta koskevista virhetyypeistä on sääntelyä maakaaren (MK) 2 luvussa. Nämä kaupan kohdetta koskevat virhetyypit kiinteistön kaupassa ovat laatuvirhe, vallintavirhe sekä oikeudellinen virhe. Kiinteistönkaupassa myyjällä voi olla virhevastuu näiden virhetyyppien ilmaantuessa. Kiinteistökauppariidan tai asuntokauppariidan uhatessa ole yhteydessä lakimiehiimme! Laatuvirhe Laatuvirheellä (MK 2:17) tarkoitetaan sitä, että kiinteistö ei ole ominaisuuksiltaan sellainen kuin on sovittu. Tätä kriteeriä tulee ensisijaisesti

Kiinteistönkaupan kohdetta koskevat virhetyypit Lue lisää »

Kuluttajansuoja remonttiurakassa 

Kuluttajansuoja remonttiurakassa on turvattu kuluttajansuojalain (KSL) säännöksin. Remonttiurakan osalta sovellettavaksi voivat tulla KSL:n 8 ja 9 luku. Rakennuksen rakentamista ja korjausrakentamista koskevat sekä taloudelliselta merkitykseltään huomattavat asuinhuoneistojen peruskorjaukset ja –parannukset kuuluvat KSL 9 luvun alaan. Näin ollen pienemmät korjausurakat kuuluvat KSL 8 luvun piiriin. Urakoitsijan velvollisuudet KSL 8 ja 9 luvun säännökset palveluksen suorittamisesta ja

Kuluttajansuoja remonttiurakassa  Lue lisää »