Hyvän tavan vastaisesta markkinoinnista säädetään kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvussa. Markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta menettelyä ei saa käyttää myöskään asiakassuhteissa (KSL 2:1).
Mitä on hyvän tavan vastainen markkinointi?
Lain mukaan markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa. Lisäksi markkinointia pidetään erityisesti hyväntavan vastaisena, jos se loukkaa ihmisarvoa taikka uskonnollista tai poliittista vakaumusta, siinä esiintyy sukupuoleen, ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään seikkaan perustuvaa syrjintää. Kiellettyä on myös markkinointi, jossa suhtaudutaan hyväksyvästi toimintaan, jossa vaarannetaan tervettä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä ilman, että tällaisen toiminnan esittämiseen on markkinoitavaan hyödykkeeseen liittyvää asiallista perustetta. Edellä mainittu luettelo ei ole tarkoitettu tyhjentävä, vaan se kuvaa menettelyä, jota on erityisesti pidettävä hyväntavan vastaisena.
Säännöksen 2 momentissa käsitellään alaikäisiin kohdennetun markkinoinnin hyvän tavan vastaisuutta. Säännöksen mukaan alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena erityisesti, jos siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta, jos se on omiaan vaikuttamaan haitallisesti alaikäisen tasapainoiseen kehitykseen tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Hyvän tavan vastaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon markkinoinnin yleisesti tavoittamien alaikäisten ikä ja kehitystaso sekä muut olosuhteet. Tämäkään luettelo ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan alaikäisiin kohdistuva markkinointi voidaan katsoa hyvän tavan vastaiseksi myös muilla perusteilla.
Sopimattoman menettely kielto
Yleissäännös menettelyn sopimattomuudesta ilmaistu KSL 2: 3:ssä. Säännöksen mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Tällaista menettelyä on muun muassa markkinoinnin tunnistamattomuus tai harhaanjohtavuus, valheellisen alennushinnan ilmoittaminen ja olennaisten tietojen antamatta jättäminen.
Jos menettely on suunnattu tietylle kuluttajaryhmälle esimerkiksi lapsille, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta. Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta.
Mikäli elinkeinonharjoittaja on käyttänyt sopimatonta menettelyä ja menettelyn voidaan olettaa vaikuttaneen kuluttajan tekemään ostopäätökseen, kuluttajalla on oikeus vaatia elinkeinonharjoittajan menettelyyn nähden kohtuullista hinnanalennusta. Lisäksi hyvän tavan vastaisen markkinoinnin ja sopimattoman menettelyn estämiseksi markkinaoikeus voi antaa elinkeinonharjoittajalle kiellon jatkaa tällaista menettelyä.
Lue lisää aiheesta KKV:n sivuilta.
