Rikosasiat

Jouduitko petoksen uhriksi?

Rikoslaki (RL) sisältää säännökset petoksesta (RL 36:1) sekä sen törkeästä tekomuodosta (RL 36:2). Petokseen syyllistyy henkilö, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Petoksesta […]

Jouduitko petoksen uhriksi? Lue lisää »

Hätävarjelu esimerkki

Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan aloitetun

Hätävarjelu esimerkki Lue lisää »

Asianomistajana rikosasiassa

Rikosasian asianomistajana oleminen tarkoittaa, että sinuun on kohdistunut rikos, eli olet rikoksen uhri. Kun rikosasia etenee käräjäoikeuteen, saat käräjäoikeudelta liudan kirjeitä. Kirjeissä sinua pyydetään esimerkiksi toimittamaan kirjalliset vaatimukset ja sinut kutsutaan kuultavaksi käräjäoikeuden istuntoon. Tässä vaiheessa olisi hyvä miettiä, tarvitsetko juridista apua asiasi hoitamiseen. Rikosoikeudenkäynnissä lähtökohtana on, että syyttäjä vaatii rikoksentekijälle rangaistusta rikoksesta. Asianomistajana tämä

Asianomistajana rikosasiassa Lue lisää »