Perintöasiat

Suullinen testamentti

Perintöasioissa testamentti on juridisesti pätevä keino varmistaa omaisuuden siirtyminen halutulle henkilölle tai tahoille kuoleman jälkeen. Testamentin tekemiseen pätee normaalisti tietyt muotovaatimukset, jotka tulee täyttää jotta testamentti olisi pätevä. Perintökaaren 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut […]

Suullinen testamentti Lue lisää »

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö

Perinnön vastaanottaminen velkajärjestelyn aikana Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (VJL) 35 a §:n mukaan velalliselle vahvistetaan maksuohjelmassa velvollisuus maksaa lisäsuorituksina velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista tässä pykälässä säädetty määrä. Jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa, velallisen on

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö Lue lisää »

Lakititetoa lakitoimistolta

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos

Suosiolahjan käsite liittyy tilanteisiin, joissa perinnönjättäjä tekee rintaperilliselleen sellaisia lahjoituksia, joissa kaikki rintaperilliset eivät saa samansuuruisia lahjoja. Jos perinnönjättäjä ei toisin määrää, rintaperilliselle annettu lahja on oletuksen mukaan ennakkoperintöä. (PK 6:1.1) Jos lahjan antaja kuitenkin nimenomaan määrää, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä voidaan tietyissä tilanteissa pitää suosiolahjana. Tällöin lahjan arvo lisätään perinnönjaon yhteydessä pesän varoihin

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos Lue lisää »

Ylisuuri henkivakuutus

Ylisuuri henkivakuutus tarkoittaa Perintökaaren 7 luvun 4 §:n mukaan perinnönjättäjän kuolemansa varalle ottamaa henkivakuutusta, joka ei ole perittävän suorittamat vakuutusmaksut huomioiden ollut kohtuullisessa suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Säännöksen mukaan, jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet

Ylisuuri henkivakuutus Lue lisää »

Osittainen lakiosa

Voiko lakiosaa vaatia vain osittain? Lakiosaan oikeutettu rintaperillinen voi halutessaan vaatia vain osaa hänelle kuuluvasta lakiosasta. Perintöverotuksen kannalta tällöin on kyse ryhtymisestä ainoastaan vaaditun lakiosaan määrään, joten lakiosaan ryhtyjiä verotetaan ainoastaan siitä perinnön osasta, johon lakiosavaatimus on rajattu. Muusta perintöosuudesta verotetaan testamentinsaajia. Edellytyksenä osittaiselle lakiosavaatimukselle kuitenkin on, ettei vaatimuksen esittävä rintaperillinen ole ryhtynyt perintöön.  Jos

Osittainen lakiosa Lue lisää »

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen 

Finanssiala ry:n pankkien välisenä yhteistyönä valmistelluissa pankkisalaisuusohjeissa on sääntelyä muun muassa siitä, kenelle ja millä edellytyksillä pankki voi luovuttaa perinnönjättäjän tilitietoja. Huomioitavaa on, että pesän yksittäisen osakkaan (vainajan perillinen, yleistestamentinsaaja ja leski kunnes ositus on toimitettu) tiedonsaantioikeus perinnönjättäjän tilitiedoista poikkeaa merkittävästi esimerkiksi pesänselvittäjän tiedonsaantioikeuksista. Kuitenkin ennen kuin kuolinpesää koskevia tietoja luovutetaan kenellekään, pankin on saatava selvitys

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen  Lue lisää »

Perinnönjaon lainvoimaisuus 

Perinnönjaosta ja sen lainvoimaisuudesta säädetään perintökaaren (PK) 23 luvussa. PK 23:9:n mukaan perinnönjakoa toimittaessa on laadittava jakokirja. Jakokirjassa tulee mainita ainakin jako-osakkaiden nimet ja osakkuuden perusta, jako-osuuksien suhteellinen suuruus ja se, mitä omaisuutta kukin osakkaista tulee jaossa saamaan. Tämän lisäksi jakokirja on allekirjoitettava. Mikäli pesänjakaja on toimittanut jaon, hänen on allekirjoitettava jakokirja (toimitusjako). Vastaavasti mikäli

Perinnönjaon lainvoimaisuus  Lue lisää »

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen

Perintökaaressa (PK) on säännös, jonka mukaan ennakkoon eli käytännössä elinaikana lapsille annetut lahjat huomioidaan myöhemmin perinnönjaossa siten että lahjat ovat lähtökohtaisesti olleet ennakkoperintöjä, ja tilanne tasoitetaan perinnönjaossa. Lapset saavat näin yhtä paljon, riippumatta lahjoituksista. PK 6:1:n mukaan ”mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen Lue lisää »

Suosiolahja

Suosiolahjasäännöksen tarkoituksena on suojata lakiosaan oikeutettuja perillisiä eli rintaperillisiä. Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän eläessään antamaa lahjaa hänen perilliselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi (PK 7:3). Pelkästään se, että perittävä on antanut lahjan, joka on parantanut lahjansaajan taloudellista asemaa verrattuna muihin perillisiin, ei

Suosiolahja Lue lisää »

Valtakirja

Mikä on valtakirja?Valtakirja tarkoittaa asiakirjaa, jolla henkilö on valtuuttanut toisen henkilön tekemään sopimuksia ja oikeustoimia puolestaan. Valtuutus voi koskea yleisesti kaikkia oikeustoimia, tai se voi koskea vain tiettyä yksittäistä oikeustointa. Valtuutuksella ei ole pääsääntöisesti määrämuotoa, vaan sen voi tehdä esimerkiksi suullisesti. Valtuutus kannattaa kuitenkin aina tehdä valtakirjalla. Joissain laeissa tietyille valtuutuksille on asetettu muotoa koskevia

Valtakirja Lue lisää »