Perinnönjako

Suullinen testamentti

Perintöasioissa testamentti on juridisesti pätevä keino varmistaa omaisuuden siirtyminen halutulle henkilölle tai tahoille kuoleman jälkeen. Testamentin tekemiseen pätee normaalisti tietyt muotovaatimukset, jotka tulee täyttää jotta testamentti olisi pätevä. Perintökaaren 10 luvun 1 §:n mukaan testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut […]

Suullinen testamentti Lue lisää »

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö

Perinnön vastaanottaminen velkajärjestelyn aikana Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (VJL) 35 a §:n mukaan velalliselle vahvistetaan maksuohjelmassa velvollisuus maksaa lisäsuorituksina velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista tässä pykälässä säädetty määrä. Jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa, velallisen on

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö Lue lisää »

Ylisuuri henkivakuutus

Ylisuuri henkivakuutus tarkoittaa Perintökaaren 7 luvun 4 §:n mukaan perinnönjättäjän kuolemansa varalle ottamaa henkivakuutusta, joka ei ole perittävän suorittamat vakuutusmaksut huomioiden ollut kohtuullisessa suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Säännöksen mukaan, jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet

Ylisuuri henkivakuutus Lue lisää »

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen 

Finanssiala ry:n pankkien välisenä yhteistyönä valmistelluissa pankkisalaisuusohjeissa on sääntelyä muun muassa siitä, kenelle ja millä edellytyksillä pankki voi luovuttaa perinnönjättäjän tilitietoja. Huomioitavaa on, että pesän yksittäisen osakkaan (vainajan perillinen, yleistestamentinsaaja ja leski kunnes ositus on toimitettu) tiedonsaantioikeus perinnönjättäjän tilitiedoista poikkeaa merkittävästi esimerkiksi pesänselvittäjän tiedonsaantioikeuksista. Kuitenkin ennen kuin kuolinpesää koskevia tietoja luovutetaan kenellekään, pankin on saatava selvitys

Perinnönjättäjän tilitietojen luovuttaminen  Lue lisää »

Perinnönjaon lainvoimaisuus 

Perinnönjaosta ja sen lainvoimaisuudesta säädetään perintökaaren (PK) 23 luvussa. PK 23:9:n mukaan perinnönjakoa toimittaessa on laadittava jakokirja. Jakokirjassa tulee mainita ainakin jako-osakkaiden nimet ja osakkuuden perusta, jako-osuuksien suhteellinen suuruus ja se, mitä omaisuutta kukin osakkaista tulee jaossa saamaan. Tämän lisäksi jakokirja on allekirjoitettava. Mikäli pesänjakaja on toimittanut jaon, hänen on allekirjoitettava jakokirja (toimitusjako). Vastaavasti mikäli

Perinnönjaon lainvoimaisuus  Lue lisää »

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen

Perintökaaressa (PK) on säännös, jonka mukaan ennakkoon eli käytännössä elinaikana lapsille annetut lahjat huomioidaan myöhemmin perinnönjaossa siten että lahjat ovat lähtökohtaisesti olleet ennakkoperintöjä, ja tilanne tasoitetaan perinnönjaossa. Lapset saavat näin yhtä paljon, riippumatta lahjoituksista. PK 6:1:n mukaan ”mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen Lue lisää »

Suosiolahja

Suosiolahjasäännöksen tarkoituksena on suojata lakiosaan oikeutettuja perillisiä eli rintaperillisiä. Suosiolahjalla tarkoitetaan perittävän eläessään antamaa lahjaa hänen perilliselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi (PK 7:3). Pelkästään se, että perittävä on antanut lahjan, joka on parantanut lahjansaajan taloudellista asemaa verrattuna muihin perillisiin, ei

Suosiolahja Lue lisää »

Perinnöttömäksi tekeminen

Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi testamentilla. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä., tai jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Säännös löytyy perintökaaren 15 luvun 4 §:stä. Perinnöttömäksi voi siis tehdä joko sen vuoksi, että perillinen syyllistyy tahallisiin rikoksiin, tai

Perinnöttömäksi tekeminen Lue lisää »

Sijoitusvakuutus ja perinnönjako

Jos perittävä on kuolemansa varalta ottanut henkivakuutuksen ja määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, hänen suorittamat vakuutusmaksut on perintökaaren 7:4:n mukaan luettava pesän varojen lisäykseksi perintöosaa määrättäessä, jos ne eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa. Tällainen lisäys voidaan kuitenkin tehdä enintään vakuutusmäärään saakka. Sijoitusvakuutuksen (säästöhenkivakuutus) mukaisen vakuutuskorvauksen kohtalo riippuu siitä,

Sijoitusvakuutus ja perinnönjako Lue lisää »

Testamentin tiedoksianto ja vastaanottaminen

Testamentin tekijän kuoleman jälkeen testamentin vastaanottajan on annettava testamentti todisteellisesti tiedoksi perillisille, jos testamentin saaja aikoo vedota testamenttiin. Samalla perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tiedoksianto voidaan toimittaa esimerkiksi haastemiehen tai testamentin toimeenpanijan välityksellä. Testamentin tiedoksisaannista alkaa kulua kuuden kuukauden moiteaika. Tiedoksianto on tehtävä 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta tai testamenttiin perustuva oikeus vanhenee.

Testamentin tiedoksianto ja vastaanottaminen Lue lisää »