Pauli Seppänen

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö

Perinnön vastaanottaminen velkajärjestelyn aikana Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (VJL) 35 a §:n mukaan velalliselle vahvistetaan maksuohjelmassa velvollisuus maksaa lisäsuorituksina velkojilleen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista tässä pykälässä säädetty määrä. Jos velallinen saa maksukykyään parantavan perinnön, lahjan tai muun kertaluonteisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdessä muiden suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa, velallisen on […]

Yksityishenkilön velkajärjestely ja perintö Lue lisää »

Lakititetoa lakitoimistolta

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos

Suosiolahjan käsite liittyy tilanteisiin, joissa perinnönjättäjä tekee rintaperilliselleen sellaisia lahjoituksia, joissa kaikki rintaperilliset eivät saa samansuuruisia lahjoja. Jos perinnönjättäjä ei toisin määrää, rintaperilliselle annettu lahja on oletuksen mukaan ennakkoperintöä. (PK 6:1.1) Jos lahjan antaja kuitenkin nimenomaan määrää, että lahja ei ole ennakkoperintöä, sitä voidaan tietyissä tilanteissa pitää suosiolahjana. Tällöin lahjan arvo lisätään perinnönjaon yhteydessä pesän varoihin

Suosiolahja ja sukupolvenvaihdos Lue lisää »

Ylisuuri henkivakuutus

Ylisuuri henkivakuutus tarkoittaa Perintökaaren 7 luvun 4 §:n mukaan perinnönjättäjän kuolemansa varalle ottamaa henkivakuutusta, joka ei ole perittävän suorittamat vakuutusmaksut huomioiden ollut kohtuullisessa suhteessa perittävän oloihin ja varoihin. Säännöksen mukaan, jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet

Ylisuuri henkivakuutus Lue lisää »

Hyvä asianajajatapa

Mistä hyvä asianajajatapa koostuu? Asianajajista annetun lain 5 §:n mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajajaliiton laatimien hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden (tapaohjeet) mukaan hyvä asianajajatapa ilmenee  asianajajia velvoittavista laeista Suomen Asianajajaliiton säännöistä hyvää asianajajatapaa koskevista ohjeista muista asianajajaa velvoittavista ohjeista valvonta- ja kurinpitoasioissa annetuista ratkaisuista sekä asianajajakunnan

Hyvä asianajajatapa Lue lisää »

Osittainen lakiosa

Voiko lakiosaa vaatia vain osittain? Lakiosaan oikeutettu rintaperillinen voi halutessaan vaatia vain osaa hänelle kuuluvasta lakiosasta. Perintöverotuksen kannalta tällöin on kyse ryhtymisestä ainoastaan vaaditun lakiosaan määrään, joten lakiosaan ryhtyjiä verotetaan ainoastaan siitä perinnön osasta, johon lakiosavaatimus on rajattu. Muusta perintöosuudesta verotetaan testamentinsaajia. Edellytyksenä osittaiselle lakiosavaatimukselle kuitenkin on, ettei vaatimuksen esittävä rintaperillinen ole ryhtynyt perintöön.  Jos

Osittainen lakiosa Lue lisää »

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen

Perintökaaressa (PK) on säännös, jonka mukaan ennakkoon eli käytännössä elinaikana lapsille annetut lahjat huomioidaan myöhemmin perinnönjaossa siten että lahjat ovat lähtökohtaisesti olleet ennakkoperintöjä, ja tilanne tasoitetaan perinnönjaossa. Lapset saavat näin yhtä paljon, riippumatta lahjoituksista. PK 6:1:n mukaan ”mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen

Ennakkoperintöolettaman kumoaminen Lue lisää »

Valtakirja

Mikä on valtakirja?Valtakirja tarkoittaa asiakirjaa, jolla henkilö on valtuuttanut toisen henkilön tekemään sopimuksia ja oikeustoimia puolestaan. Valtuutus voi koskea yleisesti kaikkia oikeustoimia, tai se voi koskea vain tiettyä yksittäistä oikeustointa. Valtuutuksella ei ole pääsääntöisesti määrämuotoa, vaan sen voi tehdä esimerkiksi suullisesti. Valtuutus kannattaa kuitenkin aina tehdä valtakirjalla. Joissain laeissa tietyille valtuutuksille on asetettu muotoa koskevia

Valtakirja Lue lisää »

Perinnöttömäksi tekeminen

Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi testamentilla. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä., tai jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Säännös löytyy perintökaaren 15 luvun 4 §:stä. Perinnöttömäksi voi siis tehdä joko sen vuoksi, että perillinen syyllistyy tahallisiin rikoksiin, tai

Perinnöttömäksi tekeminen Lue lisää »

Uusperheen perinnönjako

Uusperheellä tarkoitetaan vanhempien uuden liiton myötä muodostunutta perhettä eli perhettä jossa on omia lapsia ja toisen puolison lapsia. Uusperheen perinnönjakoon liittyy erityisiä riitoja aiheuttavia tilanteita. Uusperheessä kannattaa aluksi huolehtia siitä, että paperit on kunnossa entisen puolison kanssa. Jos varallisuuserot uuden puolison kanssa ovat suuret, ne voidaan tasata osituksessa avioeron tai kuoleman jälkeen. Etukäteen kannattaa harkita

Uusperheen perinnönjako Lue lisää »

Hätävarjelu esimerkki

Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan aloitetun

Hätävarjelu esimerkki Lue lisää »