heinäkuu 2021

Hätävarjelu esimerkki

Hätävarjelun on oltava välttämätöntä, jotta se olisi oikeutettua. Ratkaisussa KKO 2020:88 oli kyse tapauksesta, jossa B oli pahoinpidellyt puolisoaan A:ta ja heidän kahta 9–10-vuotiasta lastaan sekä uhannut tappaa A:n. A oli tämän jälkeen lyönyt pitkäteräisellä veitsellä B:tä kahdesti selkään. Korkein oikeus arvioi sitä, oliko A toiminut hätävarjelutilanteessa. Rikoslain 4 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan aloitetun […]

Hätävarjelu esimerkki Read More »

Palkkasaatavan vanheneminen

Ratkaisussa KKO 2020:76 työntekijä nosti yli kahden vuoden kuluttua työsuhteensa päättymisestä palkkasaatavaa koskevan kanteen. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Työsopimuslaissa säädetään, että työsuhteen päätyttyä palkkasaatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden

Palkkasaatavan vanheneminen Read More »

Osakkaan muutostyöoikeus

Asunto-osakeyhtiölain lähtökohta on, että osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutostöitä osakehuoneistossa. Yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa tehtävät muutostyöt edellyttävät kuitenkin yhtiön suostumuksen. Ratkaisussa KKO 2021:32 oli kyse siitä, saiko osakkeenomistaja asentaa ilmalämpöpumpun huoneiston ja parvekkeen väliseen ulkoseinään. Korkein oikeus totesi, että muutostyöoikeuden on vakiintuneesti katsottu koskevan huoneiston sisäpuolisia toimenpiteitä ja että siltä osin kuin rakennuksen ulkoseinä

Osakkaan muutostyöoikeus Read More »

Sopimuksen rikkominen ja sopimussakko

Sopimussakolla tarkoitetaan sopimukseen otettua ehtoa siitä, että sopimusta rikkonut osapuoli joutuu maksamaan toiselle osapuolelle tietyn korvauksen. Sopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi ehto, jonka mukaan salassapitovelvollisuuden rikkoja on velvollinen maksamaan 20.000,00 euroa sen rikkomisesta. Esimerkiksi yritysten välisiin sopimuksiin sovellettavaa selkeää erityislakia ei ole olemassa, vaan niissä noudatetaan sopimuksen ehtoja sekä yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita. Jos sopimuksessa ei ole

Sopimuksen rikkominen ja sopimussakko Read More »

Osakassopimus

Osakassopimus on sopimus, jonka osakeyhtiön osakkeenomistajat tekevät. Osakassopimuksella voidaan sopia monista asioista, kuten miten yhtiön päätäntävaltaa käytetään ja miten uusia osakkaita otetaan mukaan yhtiöön. Yksi tärkeä osakassopimuksella sovittavista asioista on työntekovelvoite yhtiössä, sekä velvollisuus myydä osakkeet takaisin yhtiölle tai muille osakkeenomistajille, jos osakkeenomistaja lopettaa työskentelyn yhtiössä. Ilman osakassopimusta osakkeen omistamista koskevat vain osakeyhtiölain säännöt, jotka

Osakassopimus Read More »

Avainhenkilön sitouttaminen yhtiöön

Avainhenkilön sitouttaminen toteutetaan useimmiten osakkaaksi kutsumalla, eli antamalla työntekijälle mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita. Osakkaaksi ottaminen voidaan toteuttaa myös siten, että jo olemassa olevat osakkeenomistajat myyvät osan omista osakkeistaan uudelle osakkaalle. Jotta sitouttamistavoite saadaan toteutumaan, tulisi uuden osakkaan kanssa tehdä myös osakassopimus. Osakassopimuksella voidaan sopia osakkeenomistajan työntekovelvollisuudesta sekä siitä, miten osakkeet lunastetaan takaisin, jos osakas lopettaa

Avainhenkilön sitouttaminen yhtiöön Read More »

Asuntokaupan pelisäännöt

Asuntokaupalla tarkoitetaan asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa. Asuntokauppa poikkeaa säännöiltään kiinteistön kaupasta jonkin verran, vaikka samanlaiset periaatteet koskevat molempia kauppamuotoja. Alta löydät tärkeimpiä asuntokauppoihin liittyviä sääntöjä. Kaupan kohde Asuntokaupassa myydään tyypillisesti osakehuoneisto. Osakehuoneistoon sisältyy varsinaisten asunnon sisätilojen lisäksi myös parveke, jolle on kulkuyhteys vain asunnosta. Samoin varastotilat ja muut rakennuksen osat, joiden

Asuntokaupan pelisäännöt Read More »

Osakeyhtiön lopettaminen selvitysmenettelyssä

1. Selvitysmenettelyä voidaan käyttää osakeyhtiön toiminnan lopettamiseksi, jos yhtiön varat ylittävät velat. Selvitysmenettelyssä selvitetään yhtiön varallisuustilanne, maksetaan velat ja tilitetään ylijäävät varat osakkeenomistajille. Tämän jälkeen osakeyhtiön toiminta lopetetaan. 2. Selvitysmenettelyn aloittamisesta päättää yhtiökokous 2/3 määräenemmistöllä. Päätöksessä on nimettävä yksi tai useampi selvitysmies, jotka hoitavat yhtiön asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten on ilmoitettava päätös selvitystilasta rekisteröitäväksi. 3.

Osakeyhtiön lopettaminen selvitysmenettelyssä Read More »

Tavaran toimituksen viivästyminen ja kuluttajan oikeudet

Kuluttajansuojalaki määrittelee kuluttajankaupan säännöt. Se on pakottavaa lainsäädäntöä, eikä myyjä voi poiketa sen säännöistä kuluttajan vahingoksi. Kuluttajankaupassa myyjä on elinkeinonharjoittaja ja ostaja kuluttaja. Ostaja saa ensinnäkin pidättyä maksamasta osan kauppahinnasta tavaran viivästymisen perusteella. Ostaja ei kuitenkaan saa pidättää rahamäärää, joka ilmeisesti ylittää ne vaatimukset, joihin hänellä on viivästyksen perusteella oikeus. Tavaran luovutuksen viivästyessä ostaja saa

Tavaran toimituksen viivästyminen ja kuluttajan oikeudet Read More »

Sijoitusvakuutus ja perinnönjako

Jos perittävä on kuolemansa varalta ottanut henkivakuutuksen ja määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, hänen suorittamat vakuutusmaksut on perintökaaren 7:4:n mukaan luettava pesän varojen lisäykseksi perintöosaa määrättäessä, jos ne eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa. Tällainen lisäys voidaan kuitenkin tehdä enintään vakuutusmäärään saakka. Sijoitusvakuutuksen (säästöhenkivakuutus) mukaisen vakuutuskorvauksen kohtalo riippuu siitä,

Sijoitusvakuutus ja perinnönjako Read More »