syyskuu 2020

Avio-oikeus ja avioehtosopimus

Aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus ei tarkoita sitä, että puolisot omistaisivat kaiken yhteisesti, tai että toisella puolisolla olisi omistusoikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus omaisuuteen tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puolisoiden kesken arvomääräisesti tasan omaisuuden osituksessa. Osituksessa avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan siten, että puolisoille jää yhtä paljon omaisuutta. Omaisuus voidaan jakaa siten, […]

Avio-oikeus ja avioehtosopimus Lue lisää »

Omaisuuden arvostaminen osituksessa

Kun avioliitto päättyy, on puolisoiden välillä tehtävä omaisuuden ositus. Osituksessa päätetään, miten puolisoiden avio-oikeuden alainen varallisuus jaetaan puolisoiden välillä. Ositus tehdään niin avioeron kuin puolison kuolemankin jälkeen. Omaisuuden ja varojen määrä katsotaan ositusperusteen syntyhetken mukaan, eli niiden määrät katsotaan avioeron vireillepanon päivästä tai puolison kuolinpäivästä. Ositusperusteen syntyhetken jälkeen ansaittu tai perintönä saatu omaisuus ei siis

Omaisuuden arvostaminen osituksessa Lue lisää »

Perintöverosta vastaa perinnön saaja

Kuka on perinnön saaja? Perinnön saajaksi katsotaan yleensä se, joka saa omaisuuden omistusoikeuden, vaikka ei saisikaan käyttöoikeutta omistamaansa omaisuuteen. Sen sijaan tilanteessa jossa omaisuus siirtyy perilliselle vasta tiettyjen määrättyjen ehtojen täyttyessä, on perintöverokin lain mukaan suoritettava vasta sitten, kun omaisuus on saatu.

Perintöverosta vastaa perinnön saaja Lue lisää »

Milloin on maksettava perintöveroa Suomeen

Suomen lain mukaan perintöveroa on maksettava perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta, jos perinnönjättäjä taikka perillinen tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Mahdollinen vieraalle valtiolle suoritettujen verojen määrä voidaan hyvittää Suomessa suoritettavasta perintöverosta (ulkomaisen veron hyvitys). Vaikka perinnönjättäjä ei asuisi Suomessa, on perintöveroa maksettava peritystä,

Milloin on maksettava perintöveroa Suomeen Lue lisää »

Ennakointi on säästämistä

Lakimieheen otetaan yleensä yhteyttä, kun jokin ongelmatilanne tulee vastaan tai kun riita uhkaa syntyä. Joskus yhteydenotto tehdään vasta riidan syntymisen jälkeen, kun vastapuolen kanssa ei enää jaksa omin avuin vaihtaa vaatimuksia. Juristin käyttäminen tällaisten riita-asioiden ratkaisemiseen on monesti välttämätöntä, ja vielä useammin kallista. Varsinkin käräjäoikeuteen asti meneviin riitoihin sisältyy merkittävä kuluriski, eikä sovinnon tekeminenkään yleensä

Ennakointi on säästämistä Lue lisää »

Virhevastuu ja takuu tavaran kaupassa

Kun tavaroita myydään henkilöltä toiselle, on tärkeää erotella toisistaan kuluttajankaupat ja muut kaupat. Kuluttajankaupassa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Kun ostat esimerkiksi vaatteita vaateliikkeestä tai auton autokaupasta, on kyse kuluttajankaupasta. Kuluttajansuojalaki sääntelee kuluttajankauppoja, ja antaa kuluttajalle paremmat mahdollisuudet suojautua myyjän sopimusrikkomuksia vastaan. Tavaran kauppoihin liittyy sekä kuluttajankaupoissa että muissa kaupoissa myyjän vastuu siitä, että

Virhevastuu ja takuu tavaran kaupassa Lue lisää »

Työnantaja – työsuhteen perusasiat kuntoon!

Työnantajana olemiseen liittyy paljon sääntöjä ja velvollisuuksia. Työsuhteessa palkanmaksun lisäksi työnantajan tulee esimerkiksi huolehtia työturvallisuudesta, edistää työntekijöiden keskinäisiä suhteita työpaikalla sekä olla selvillä työsopimuksen solmimiseen ja päättämiseen liittyvistä säännöistä. Varsinkin työntekijän palkkaamiseen ja työsuhteen päättämiseen liittyy paljon sääntelyä, joka olisi syytä huomioida aina, kun työsuhteita ollaan luomassa tai päättämässä. Esimerkiksi määräaikaista sopimusta ei voi tehdä

Työnantaja – työsuhteen perusasiat kuntoon! Lue lisää »

Työsuhteen päättyminen ja odotusajan palkka

Kun työsuhde päättyy, päättyy myös palkanmaksukautesi. Työnantajan on siis maksettava viimeinen palkka sinä päivänä, kun työsuhde päättyy. Jos työnantajan palkanmaksu myöhästyy tästä, on työntekijällä oikeus korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi myös tavanomaiseen palkkaan odotuspäiviltä. Tämä odotusajan palkka maksetaan kuitenkin korkeintaan kuudelta päivältä. Jos työsuhdesaatava on selvä eli perustuu tavanomaiseen palkanmaksuun tai jo tehtyyn palkkalaskelmaan, on oikeus

Työsuhteen päättyminen ja odotusajan palkka Lue lisää »

Työsuhteen päättyminen työnantajan aloitteesta

Työntekijän työsuhde voi päättyä työnantajan aloitteesta irtisanomisella tai työsopimuksen purkamisella. Molempien toimenpiteiden lopputuloksena on se, että työntekijän työsuhde päättyy. Jos irtisanomista tai purkamista ei ole tehty työsopimuslain sallimalla perusteella, on työnantaja velvollinen maksamaan työntekijälle korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaus on suuruudeltaan 3–24 kuukauden palkkaa vastaava summa, ja sen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti. Työsuhteen irtisanominen Työsopimuksen irtisanominen

Työsuhteen päättyminen työnantajan aloitteesta Lue lisää »

Asianomistajana rikosasiassa

Rikosasian asianomistajana oleminen tarkoittaa, että sinuun on kohdistunut rikos, eli olet rikoksen uhri. Kun rikosasia etenee käräjäoikeuteen, saat käräjäoikeudelta liudan kirjeitä. Kirjeissä sinua pyydetään esimerkiksi toimittamaan kirjalliset vaatimukset ja sinut kutsutaan kuultavaksi käräjäoikeuden istuntoon. Tässä vaiheessa olisi hyvä miettiä, tarvitsetko juridista apua asiasi hoitamiseen. Rikosoikeudenkäynnissä lähtökohtana on, että syyttäjä vaatii rikoksentekijälle rangaistusta rikoksesta. Asianomistajana tämä

Asianomistajana rikosasiassa Lue lisää »